virkkasin kaulaliinan, ja tätä aion ihan oikeasti itse käyttääkin. Voitte katsoa tuolta aiemmasta postauksesta mallia ja kuvitella valkoisen tilalle keskiruskeaa lankaa, mustan ja mustaharmaan tilalle metsänvihreää yksiväristä ja metsänvihreän ja keskiruskean sekoitteista toista lankaa. Että oikeastaan suomalaisen mäntymetsän värit. Lankoina siis ruskea Boston, metsänvihreä tai olisiko tuo oikeastaan sammaleenvihreä Julia (joka loppui, jee!) sekä amerikoista joskus tipahtanut kerä vyötteen mukaan Turkissa valmistettua 100 % villalankaa (siis tosi outoa jenkkilankaa!), jossa on siis tuota aivan samanväristä ruskeaa kuin Bostonissa sekä sammaleenvihreää yhteen kehrättynä. Niin, kuvaa ei siis vielä ole.
Ai kuinka niin selittelyn makua? Edelleenkin ottaa päähän tuo harmaa Aino-liivi, jopa siinä määrin, etten ole saanut aikaiseksi edes purkaa vielä. Mustansinisestä vanhasta langasta tekeillä oleva bolero edistyy liian hitaasti ehtiäkseen enää hamsterikulutukseen, joten yritän epätoivoisesti vielä keksiä jotain nopeaa neulottavaa. Pesulappu/tiskirättikiintiö tuli jo täyteen, ei huvita enää, ja kun tuo eilen illalla virkattu kaulaliina oli jo viides sorttiansa, alkaa jo sekin tympäistä. Tosin mielessä kävi käyttää tuo jenkkilanka ihan loppuun ja tehdä vielä pipon kaulaliinan kaveriksi, mutta kun en oikeasti melkein koskaan käytä pipoja, niin miksi tekisin? No, aikaa on nyt joka tapauksessa enää pari päivää, joten mitään suurta täältä tuskin ilmoille enää pullahtaa.
Kaiken selittelyn jälkeen lisättäköön tiliini tuon huivin kulutus, yhteensä 196 g.
1 kommentti:
laskettu grammat
Lähetä kommentti