Enkä ole vielä saanut mitään raportoitavaa. Eilen olisin saanut pojan slipoveria neulottua pitkät pätkät, mutta minä tohelo unohdin reppuni käsitöineen terassille kun läksimme kohden terveyskeskusta. Siinä kun oli kaikenlaista häslää ja härdelliä pojan, tyttöjen ja koiran sekä anopin toimesta. Tunti tuli varrottua pääsyä lääkärille ennen kuin mies tuli tuomaan unohtuneen repun (siellä siis myös lompakko Kelakortteineen ja pojan vaipat yms...) ja juuri kun olin ekaa puikollista neulomassa niin jo meidät kutsuttiin sisään... Näinhän se aina menee...
Ja nyt tulee vielä työt sotkemaan. Kolme yötä menee töissä. Mutta kai tuo joskus valmistuu; toivottavasti kuitenkin ennen kuin poika on liian iso liivin sisään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti