Viime vuonna, en muista oliko se kevättä vai kesää, aloitin hameprojektin. Löysin kauniin pitsineuleisen mallin ja innostuin heti, vaikka en ole hameihminen ollenkaan. Työmäärä tuntui hurjalta, mutta olin sen valmis kestämään. Lankana Novitan Nalle, joka melko kokemattoman neulojan sormissa tuntui ohuelta. Ahkerasti tikuttelin illasta toiseen, välillä kiroten purkamieni kerrosten määrää ja 256 silmukkaa puikoilla.
Suunnilleen puolessa välissä projektia huomasin tehneeni virheen, ison sellaisen. Kirjava lanka ei sopinut hameeseen sitten ollenkaan. Pitsineuleen kuvio hävisi värien sekasotkuun todella tehokkaasti, eikä lanka isona neulepintana näyttänyt ollenkaan hyvältä. Alkoi ahdistaa. Työ jäi viikoiksi sohvalle lojumaan, kun tuskaisena mietin jatkaako sitkeästi neulomista tietäen, että lopputulos ei miellytä. Jossain vaiheessa neule siirtyi kokonaan toiseen huoneeseen, jossa se häpesi tähän päivään asti. Tänään päätin purkaa puolivalmiin hameen ensimmäisenä hamsterityönä. Ei se niin kipeää tehnyt, mutta välttelin katsomasta purkautuvaa neuletta riipiessäni lankaa tuolinjalkojen ympäri.
Tässä kaikki, mitä hameesta jäi jäljelle.
4 kommenttia:
Uuh, surku sinänsä, mutta ehkäpä langoille tulee onnellinen loppu uudessa työssä. Odotelkaamme ylidiktaattorin päätöstä mahdollisista sääligrammoista!
Ehdottomasti 50 gramman sympatiabonuksen paikka! Parempi saada epäonninen työ kuljeskelemasta ja lanka käyttöön.
Oijoi! Tuollainen on kovin harmillista. Onneksi lankaa voi nyt käyttää uudempiin ja parempiin neuleisiin. :)
Sympatiagrammat merkattu kirjanpitoon :)
Lähetä kommentti